1970-luvulla kantautui Suomeen tietoja lähinnä USA:ssa ja Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista, joissa todettiin kuurojen psyykkisten häiriöiden ja kielellisen jälkeenjääneisyyden aiheuttajaksi viittomakielen käytön kieltäminen. Lingvistinen tutkimus puolestaan osoitti viittomakielet rakenteen ja käytön kannalta tasavertaisiksi kieliksi puhuttujen kielten kanssa.

Viittominen sallittiin vähitellen jälleen kouluissa ja kuulevien kiinnostus kieltä kohtaan kasvoi vuosi vuodelta. 1980-luvulla esimerkiksi viittomakielen tulkkipalvelu ja tulkkien koulutus kehittyivät voimakkaasti.